Vuoden 2002 syksyllä Larkoa hämmensi Hotmailin postilaatikkoon ilmestynyt uudenlainen "ihailijaposti". Nuorilta afrikkalaisilta naisilta saapui lyhyessä ajassa ehdotuksia, jotka ajoivat pinttyneen poikamiehen ihon suorastaan kananlihalle. Larko on reaalisenkin maailman kokemuksista viisastuneena onnistunut tähän saakka panemaan kosijoille hanttiin eikä aiokaan aivan pian vastata virtuaalikosijoille myöntävästi.

Internet on tunnetusti valtava tiedon etsimisen ja mielipiteen ilmaisemisen väline, mutta myöskin seurusteluväline. On toki luonnollista, että etsiessään tietoa Internetistä tai ilmaistessaan siellä mielipiteitään tulee tutustuneeksi ihmisiin, vaikkei käytäkään Nettiä ensisijaisesti tutustumistarkoituksissa. Larkollekin on verkkoaktiviteettien ohella siunaantunut niin ystäviä kuin vihollisiakin molemmasta sukupuolesta. Viime syksynä ilmaantui kuitenkin täysin uudenlaisia tuttavia. Larkon postilaatikkoon alkoi nimittäin saapua kosijakirjeitä Afrikasta!

Tavalisesti Larko saa sähköpostia ihmisiltä, jotka ovat sattuneet lukemaan jonkun Internetissä julkaistun artikkelin ja haluavat joko kommentoida tai kysyä jotain sen johdosta. Sellainen posti on suuressa määrin tervetullutta, oli sen lähettäjä sitten Larkon kanssa samaa mieltä tai ei. Lukijapalaute on tärkeää jokaiselle kirjoittajalle. Siitä syystä Larkon yhteystiedot ovat helposti löydettävissä Internetissä. Samasta syystä Larkolla on MSN/Hotmail-ympäristössäkin julkinen profiili.

Viime syksynä saapui Hotmailin postilaatikkoon Kamerunista lähetetty kirje, joka ensisilmäyksellä vaikutti tavanomaiselta roskapostilta. Jostain syystä Larko päätti kuitenkin lukea tuon kirjeen. Sen lähettäjäksi osoittautunut neitonen ei kylläkään ollut lukenut yhtään Larkon artikkelia, mutta kertoi tutustuneensa Larkon julkiseen profiiliin. Tuolloin profiilisivulla oli ainoastaan kuva ja tiedot iästä, sukupuolesta ja siviilisäädystä. Lisäksi sai vironkieltä ymmärtävä lukija tietää, että Larkon mielestä joka puolella on parempi kuin jossain muualla. Objektiivisesti ajatellen sellaisen profiilin ei pitäisi juuri houkutella ketään suorastaan rakastumaan.

Tämä ensimmäinen kosijatar ei ilmaissut toiveitaan suorasanaisesti vaan ainoastaan vihjaisi niistä diskreetisti. Niinpä Larko onnistuikin lievää kavaluutta käyttäen pelottamaan hänet etäämmälle. Larko oli ymmärtävinään kirjeen väärin ja vastasi siihen lähettämällä Internetistä nopeasti etsittyihin tietoihin perustuvan kommentin Kamerunin ihmisoikeustilanteesta. Saman tiedonkokoamisen pohjalla tuli kirjoitettua myöskin vironkielinen artikkeli Vaene rikas Kamerun. Siitä neitosesta ei ole sen koommin kuulunut sanaakaan.

Ollessaan hiukan myöhemmin Pärnussa istui Larko keskiyön jälkeen Chaplinin kultuurikeskusessa tietokoneen ääressä ja kirjautui Hotmailiin sisään. Postilaatikossa oli uusi kirje Afrikasta, tällä kertaa Senegalista. Lähettäjä oli kuvan mukaan viehättävän näköinen nuori nainen, jolla oli siunaksellinen nimi Blessing. Hän oli Larkoa 17 vuotta nuorempi eli olisi voinut ikänsä puolesta olla vaikkapa Larkon tytär. Blessing ei jättänyt tulkinnanvaraa toiveistaan vaan ilmoitti heti kättelyssä, että Larko on hänen rakkautensa arvoinen.

Blessingille lähetetty vastaus ei ollut erityisen kohtelias, koska Larko tunsi tahtomattaankin tiettävää pelkoa persauksissaan. Lakonisesti tuli kirjoitettua, että rakastaminen edellyttäisi sitä, että edes jonkun verran tuntee vastapuolta. Varmuuden vuoksi Larko vielä suositteli lukemaan Internetistä englanninkielistä esittelysivua Who the hell is Larko? ajatellen, että kylläpä tyttö viimeistään siihen tutustuttuaan ottaa hatkat.

Mutta eipä Blessing juossutkaan karkuun! Seuraavan kerran Hotmailiin kirjautuessaan Larko löysi postilaatikosta suorastaan kosimakirjeeksi luokiteltavan lähetyksen. Larko on sen mukaan miellyttävä, mukava, älykäs ja vastuuntuntoinen mies, (mikä kylläkin sattumalta sen mukavan miehen itsensä mielestä pitää paikkansa), jolle Blessingillä ei olisi pienintäkään epäilystä tulla vaimoksi sekä osoittaa lojaalisuutta puolisona.

Mitäs nyt tehdään? Sitä Larko kysyi sekä itseltään että parilta ystävältäkin. Eipä ole kukaan aikaisemmin suorastaan kosimaan tullut, ei edes karkauspäivänä ja vielä vähemmän virtuaalisesti maailman toiselta puolelta!

Tilanne itsessään oli suorastaan absurdi. Larkolla oli tyttöä vähän säälikin, sillä pitihän tuolla neidolla olla kosinnalleen erittäin painava syy, jonka ei tarvinnut välttämättä mitenkään liittyä Larkoon. Tulee myös ottaa huomioon, että Afrikan kulttuureissa 28-vuotias naimaton nainen on harvinainen ja jossain määrin hävettäväkin ilmiö. Mutta tämä kosija on ulkonäöltään sangen edustava, eikä hänellä pitäisi olla suurempia vaikeuksia puolison löytämisessä mistä päin maailmaa tahansa. Larko ei olisi hänelle varmasti kaikkein perspektiivisin valinta.

Niin, mitä siis pitäisi tehdä? Larko päätti lähettää Blessingille hiukan edellistä kohteliaamman kirjeen, jossa tarkasteli kysymystä ystävällisesti, mutta järkevästi. Kirjeessä Larko mainitsi useammankin ongelman ja esitti jokaisesta joukon kysymyksiä, mitä kannattaisi miettiä. Varmuuden vuoksi Larko lisäsi vastaukseensa pinon linkkejä aikaisemmille artikkeleilleen ja kuville, joissa ei välttämättä esiinny juuri edukseen.

Se taktiikka puri Blessingiin, hänestä Larko ei ole kuullut enää mitään. Mutta muutamaa päivää myöhemmin tuli taas saman sortin postia. Uusikin kosija oli Senegalista kotoisin ja ilmoitti nimekseen Ibrahima. Vastaamisessa Larko hyödynsi edellisistä kosijoista tuttua taktiikkaa. Ennen kuin Ibrahima lopullisesti luovutti, ehti hän kuitenkin ehdottaa Larkolle matkaa Dakariin, jossa selviäisi, rakastaako Larko häntä vai ei. Siihen oli jo helppo vastata, että persaukinen mies ei lähde niin vain maailman toiseen laitaan käymään. Se naula veti lopulta!

Larkolle tämä kosijaposti alkoi jo käydä jossain määrin rasitteeksi, puhumattakaan Tartossa asuvasta ystävästä Sanderista, joka väitti saavanansa moisista uutisista suorastaan umpisuolen särkyä. Ongelmallista kosijaposti oli myös siitä syystä, että Larko halusi ja haluaa kuitenkin olla avoin lukijapalautteelle, mistä syystä yhteystietojen tulee olla julkiset. Larko on sittemmin lisännyt MSN/Hotmailin julkiseen profiiliin huomautuksen, että ei käytä Internettiä elämänkumppania etsiäkseen. Jotenkin tuntuu kyllä hölmöltä, että sellaista itsestään selvää asiaa pitää vielä erikseen alleviivata.

Jos mahdollisella lukijalla on samankaltaisia kokemuksia kosijapostista, olisi Larko äärimmäisen kiitollinen saadessaan tietää niistä. Jos et halua jakaa tietojasi avoimessa Internetissä, lähetä toki sähköpostia osoitteella larko@larko.org  Samoin Larkoa kiinnostaisi kuulla lukijoiden näkemyksiä siitä, mitä tällaisen kosijatoiminnan takana voisi olla. Larko ei toki ole niin naiivi, että kuvittelisi olevansa erityisen tavoiteltava poikamies.

Tule ihmeessä apuun! Kosijat tulevat, miten niiden edestä pääsee pakoon? Larko lupaa halutessasi käsitellä kommenttejasi ja henkilötietojasi diskreetisti.