Latvian geopoliittinen tilanne, resurssien rajallisuus ja osallistuminen kolektiiviseen puolustusjärjestelmään muodostivat tarpeen organisoida maanpuolustus siten, että sekä liittolaisten yhteisiin operaatioihin osallistuminen että valtakunnan alueen riittävä puolustus on turvattu. Molempien tavoitteiden saavuttamiseksi Latvian ei kannata pitää yllä suurta reserviä eikä alueellisia yksikköjä. Baraskinan mukaan on parempi muodostaa pieniä yksiköitä, joiden aseistus on korkealla teknologisella tasolla ja taisteluvalmius hyvä.
Tällä hetkellä Latvian armeijassa on 1100 varusmiestä. Yhden varusmiehen koulutus maksaa 1800 latia (2585 €). Yhden ammattisotilaan ylläpito maksa keskimäärin 6400 latia (9200 €) vuodessa.
Palkka-armeijan suuruutta ei vielä ole päätetty, mutta Baraskina arvioi sen vahvuudeksi 5000-8000 miestä. Uudistuksella pyritään kansainvälisen yhteistyökyvyn kasvattamiseen. Tällä hetkellä kansainvälisiin operaatioihin osallistuu 189 latvialaista sotilasta. Tulevaisuudessa halutaan operaatioihin lähettää 300 miestä vuodessa.
Uudistuksen jälkeen Latvian alueen puolustamisen päävastuu on kansalliskaartilla (Zemessardze), jossa tällä hetkellä palvelee 480 ammattisotilasta ja yli 10.000 vapaaehtoista. NATO:on liittymisen jälkeen kansalliskaartin tehtäviin kuuluu myös erikoisyksiköiden koulutus. Kansalliskaartin pohjalta on muodostettu neljä erikoisjoukkoa, mm. ilmatorjunta- ja tykistöpataljoonat. Kaartin kokemusten lisäämiseksi lähetettiin kuukausi sitten vapaaehtoisista koostuva komppania Tanskan pataljoonan alaisuudessa Kosovoon.
Viimeisen kolmen vuoden aikana tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan latvialaisten enemmistö puoltaa asevelvollisuudesta luopumista. Baraskinan mukaan sen kannatus on noin 80%. Palkka-armeijan vastustajat ovat perustelleet kantaansa pienillä palkoilla ja sillä, ettei valtio pysty takaamaan ammattisotilaille riittäviä sosiaalisia takuita.
