Norjalaiset viettävät tällä viikolla kansallispäiväänsä, jota kansan suussa kutsutaan yksinkertaisesti kalenterin mukaan "den syttende mai" toukokuun 17. Tuona päivänä vuonna 1814 hyväksyttiin Norjan perustuslaki Eidsvollissa. Ikivanha perustuslaki on voimassa tänä päivänäkin, joskin siihen on liki kahden vuosisadan kuluessa tehty muutoksia. Perustuslain keskeisten osien kieliasu on edelleen sama kuin vuonna 1814. Tästä syystä norjalaiset eivät välttämättä ymmärrä perustuslakinsa kaikkien pykälien sisältöä. Toukokuun 17. on suuri kansallinen juhlapäivä, jota kaikki norjalaiset viettävät näyttävin juhlallisuuksin.

Larko asui 1980-luvun alkupuolella Saltsjöbadenissa Tukholman ulkopuolella Ottessenin perheen alivuokralaisena. Vaikka Gerd ja Kaj olivat asuneet Ruotsissa yli puoli vuosisataa ja olleet kymmeniä vuosia Ruotsin kansalaisiakin, oli molempien ruotsinkielessä vahva norjalainen aksentti. Parin iltanapanterin jälkeen he usein siirtyivät tyystin norjankieleen, mikä Larkon mielestä oli sekä hauskaa että juhlallista. Omakotitalon lipputangossa oli vuorokauden ympäri isännänviiri Norjan väreissä. Toukokuun 16. päivänä valtavankokoinen Norjan lippu pestiin ja silitettiin huolellisesti seuraavana aamuna tapahtuvaa juhlallista lipunnostoa varten.

Kun rouva Silvia Bernadotte synnytti nuorimman tyttärensä, havaitsi Larko töistä tullessaan, että koko arvokkaan huvila-alueen yllä liehuivat vastapestyt Ruotsin liput. (Jostain kumman syystä rouva Bernadotten synnytys oli huomattavasti suurempi mediatapahtuma kuin muiden siirtolaisnaisten!) Larko odotti kävellessään jännittyneenä, millainen vaate Ottessenien lipputangossa liehuisi, eikä suinkaan suotta. Isännäänviiri oli entisellä paikallaan, ja norjalaisvärit loistivat selvemmin kuin koskaan aikaisemmin!

Kaj kertoi moneen kertaan Larkolle, että isännänviiri oli ja pysyi paikallaan lipputangossa puhtaasti piruilutarkoituksessa. Hänen mielestään hienohipiäisellä naapurustolla oli hiukan liian kapea ja paskantärkeän isänmaallinen asenne. Tästä asiasta puhuttaessa Kajn norjalainen aksentti muuttui pari pykälää tukevammaksi. Lipunnosto toukokuun 17. aamuna oli myös värintunnustamisen paikka. Huolimatta varhaisesta aamuhetkestä Norjan kansallislaulu "Ja, vi elsker dette landet" kaikui kovaäänisenä aamu-unisessa maisemassa.

Norja oli vuodesta 1380 unionissa Tanskan kanssa. Unioniaikaa nimitetään kansan suussa kohteliaasti Tanskan ajaksi, mutta välillä myöskin hieman suorasukaisemmin 400-vuotiseksi yöksi. Vuoden 1814 tammikuussa solmitussa Kielin traktaatissa Tanskan kuningas Frederik VI luovutti mm. Norjan Ruotsin kuninkaalle. Kansanmiehenä tunnettu Tanskan sotaväen ylipäällikkö Christian Frederik oli Norjassa erittäin suosittu. Hänen aloitteestaan kutsuttiin 112 edustajaa Etelä-Norjasta laatimaan Norjalle perustuslakia. Pitkien matkojen takia ei pidetty tarpeellisena kutsua Pohjois-Norjan edustajia paikalle lainkaan!

Perustuslaillisen kansalliskokouksen 112 edustajaa kokoontui etelänorjalaiseen Eidsvollin kuntaan hutikuun 12. päivänä. Edustajat jakaantuivat kahdeksi puolueeksi. Itsenäisyyspuolueella oli n. 80 edustajaa ja unionipuolueella noin 30. Toukokuun 17. päivänä hyväksyttiin perustuslaki, jonka ensimmäisessä pykälässä määritellään, että Norjan Kuningaskunta on vapaa, itsenäinen, jakamaton ja riippumaton valtio. Hallitusmuoto on rajoitettu ja perinnöllinen monarkia.

Perustuslakia säätävä kokous nimitti Christian Frederikin Norjan kuninkaaksi. Hän pysyi kuitenkin valtaistuimella vain vajaat viisi kuukautta. 10. lokakuuta samana vuonna solmittiin uusi unioni, tällä kertaa Ruotsin kanssa. Ruotsin kuninkaasta Karl Johanista tuli myös Norjan kuningas. Se unioni hajosi vasta vuonna 1905 eli 91 vuoden kuluttua, Larkon mielestä ei päivääkään liian aikaisin!

Nykyisin toukokuun 17. päivää vietetään tavalla, jota ei ole mahdollista jättää huomaamatta, jos sattumoisin on tuona päivänä Norjassa. Lippuja on tietenkin joka puolella; niiden lisäksi huomiota kiinnittävät lukuisat kulkueet, mm joka paikkakunnalla järjestettävä lasten kulkue. Opiskelijat punaisissa haalareissaan avaavat karnevaaliviikkonsa omalla hauskalla kulkueellaan, "russetogilla". Lyhyesti ilmaistuna kansallispäivä on koko Norjan ja kaikkien norjalaisten suuri juhla.

Larko toivottaa kaikille norjalaisille en morsom syttende mai!

Artikkelissa on käytetty tietoja toukokuun 17. päivälle omistetulta nettisaitilta http://kub.stavanger.kommune.no/ramsvik/17mai/ .