Viron vaalit päättyivät tasapeliin: sekä Keskustapuolue että uusi puolue Res Publica saivat 28 paikkaa Riigikoguun. Kahden suurimman enemmistöhallitus ei tule kuuloonkaan. Molemmat kosiskelevat itselleen hallituskumppania liberaalisesta Uudistuspuolueesta, joka istuu hallitusneuvotteluissa temppelinharjalla.

Viron vaalien selkeimmät häviäjät löytyvät mielipidetutkimuksia tekevien firmojen riveistä. Ennen vaaleja julkistetut gallupit olivat keskenäänkin ristiriitaisia. Yksikään niistä ei osunut lähellekään todellista tulosta. Parlamentin 101 paikasta saivat 28 sekä vasemmistolainen Keskustapuolue että uusi oikeistopuolue Res Publica.

Vuoden 1999 parlamenttivaalien alla liberaalinen uudistuspuolue, kansalliskonservatiivinen Isänmaan Liitto sekä sosialidemokraattinen Kansanpuolue Maltilliset sopivat keskenään hallituksen muodostamisesta, jos saavat vaaleissa enemmistön parlamenttiin. Kolmiliitto saikin niukan enemmmistön ja muodosti enemmistöhallituksen, joka kuitenkin vuoden 2001 lopussa hajosi Uudistuspuolueen loikattua Tallinnan valtuustossa kolmiliiton koaliitiosta Keskustapuolueen kelkkaan. Tämän seurauksena Keskustapuolueen kiistellystä johtajasta Edgar Savisaresta tuli Tallinnan kaupunginjohtaja. Valtakunnan tasolla muodostettiin Keskustapuoleen ja Uudistuspuolueen vähemmistöhallitus, jonka pääministeriksi tuli yltiöliberaalisen Uudistuspuolueen johtaja Siim Kallas.

Vaalikampanjassa hallituspuolueet korostivat vastakkaisia verolinjauksiaan. Keskustapuole teki tiettäväksi, että ei aio antaa periksi vanhasta vaatimuksestaan tuloveron muuttamisesta progressiiviseksi. Uudistuspuolue sen sijaan vaati nykyisen 26% tuloveron laskemista 20%:iin. Profiloituminen suosi molempia puolueita: Keskustapuolue säilytti 28 parlamenttipaikkaansa, Uudistuspuole lisäsi edustustaan yhdellä saaden parlamenttiin 19 edustajaa.

Viime vuonna perustettu uusi oikeistopuolue Res Publica tuli politiikkaan ryminällä. Syksyn kunnallisvaaleissa siitä tuli toiseksi suurin puolue Tallinnan valtuustossa, josta Isänmaa ja Maltilliset putosivat kokonaan. Res Publica ilmoitti jo ennen vaaleja, ettei lähde missään tapauksessa hallitukseen Keskustapuolueen kanssa. Puolueen johtaja, valtion tarkastusviraston johtajan paikalta politiikkaan siirtynyt Juhan Parts toisti Res Publican ehdottoman kannan televisiossa heti vaalituloksen selvittyä.

Sekä Keskustapuolue että Res Publica kosiskelevat Uudistuspuoluetta hallituskumppanikseen. Molemmissa varianteissa olisi kolmantena hallituspuolueena maaseudulla suosittu Kansanliitto, joka sai parlamenttiin 13 edustajaa. Res Publicalla on pelivaraa sikäli enemmän, että se voi halutessaan korvata Kansanliiton joko 7 paikkaa saaneella Isänmaalla tai Malitillisilla, jotka saivat 6 edustajaa. Avainasemassa on kuitenkin Uudistuspuolue. Ilman sitä ei kumpikaan suuri puolue saa aikaan toimivaa enemmistöä.

Riigikogu aloittanee työnsä maalis-huhtikuun vaihteessa. Siihen saakka kulissien takana käydään perinteistä lehmänkauppaa, jossa vaalilupauksia ostetaan, myydään, varastetaan ja vaihdetaan surutta. Jos vaaleissa napit vastakkain esiintyneet hallituspuolueet löytävät uudelleen toisensa, täytyy jommankumman väistämättä rikkoa vaalilupauksiaan. Keskustapuolueen riveissä paljastuneet tuoreet skandaalit Tallinnassa (jossa apulaiskaupunginjohtaja eilen pidätettiin lahjusten vastaanottamisesta epäiltynä) sekä muuallakin lupaavat huonoa niille, jotka toivovat parempaa poliittista kulttuuria.

Res Publican vaalilauseena on ollut uusi politiikka, jota se nyt joutuu konkretisoimaan iskulauseen tasolta selkeämmäksi ohjelmaksi, varsinkin jos pääsee hallitusta muodostamaan. Res Publican johtamassa koaliitiossa - riippumatta siitä, tulisiko kolmanneksi pyöräksi Kansanliitto, Isänmaa vai Maltilliset - kukaan osallisista ei joutuisi heti kättelyssä syömään vaalilupauksiaan. Toisaalta puolueet kilpailevat samanalaisen arvomaailman omaavista äänestäjistä, mikä ei välttämättä lupaa hyvää mahdollisen hallituksen yhtenäisyydelle. Viimeistään vuoden 2005 kunnallisvaalien läheneminen voi innostaa yhden tai useamman puolueen irtiottoon.

Tasapeliin päättyneet vaalit eivät tuoneet vastausta kysymýkseen siitä, kuka Viroa hallitsee suraavat neljä vuotta. Valtataistelua käydään kulissientakaisissa kabineteissa, joista tietoa tihkuu julkisuuteen valikoiden. Uuden pääministerin nimi voi yhtä hyvin olla Edgar Savisaar kuin Juhan Parts tai vaikkapa Siim Kallas. Kävi miten kävi, Larko ei usko, että lähitulevaisuudessa muodostettava hallitus kykenisi istumaan vuoden 2007 vaaleihin saakka. Haluaako joku lyödä asiasta vetoa?

Lue myös Partsin hallitus aloitti